Työniloa

On hienoa huomata, kuinka paljon pitää omasta työstään. Ei ole ollut edes sunnuntai-illan morkkista, vaan mielellään on ajatellut kuinka maanantaiaamuna lähtee töihin. Viime vuonna tähän aikaan syksystä oli tosi rankkaa aikaa.

Mistä kaikesta saa hyvää mieltä työhön?

Kuuntelen paljon musiikkia. Kuuntelen sitä luokassa aamuisin, kun tulen tekemään hommia ennen oppituntien alkua. Usein musiikkia kuuluu vielä silloinkin, kun oppilaat tulevat aamulla luokkaan ja kättelen heitä. Musiikkia kuuluu välituntisin ja välillä hetken tunnin alussakin. Musiikkia kuuluu kuviksen tunnit, soitellaan oppilaiden ja aikuisten lempibiisejä läpi.

Käyn joka päivä kerran kahvitauolla opehuoneessa. Vaikka olisi seuraava tunti suunnittelematta ja materiaalit valmistamatta. Sitten muutetaan seuraavaa tuntia, mutta kahvitaukoa en jätä välistä. Uskomattoman paljon antaa voimia istahtaa 10 minuutiksi aikuisten kanssa juttelemaan jostain ihan muusta kuin työasioista. Kahvitauko kerran päivässä ei ole ainakaan erityisluokanopettajalle mitenkään itsestäänselvyys.

On hauskaa pukeutua mukavasti töihin. Pidin syyskuussa hamekuukauden: laitoin valtavasta hamemäärästäni (yli 50...) joka päivä eri hameen töihin. En kyllä muutenkaan käytä kuin hameita paitsi urheillessa. Joskus on kiva laittaa myös vähän hiuksia, edes joku pieni letinpätkä johonkin. Piristää mieltä.

Juttelen työkavereiden kanssa ja vaihdan ideoita. Ei tarvitse jokaisen keksiä omaa pyöräänsä.

Pidetään samanaikaisopetustunteja toisen opettajan kanssa. Kaksin on hauskempaa! Suunnittelun määrä vähenee ja laatu paranee. Tai sitten joskus intoudutaan suunnittelemaan paljonkin jotain. Joskus jaetaan vuorot "vedä sä toi tunti, mä tuon".

Työpäivän jälkeen on harrastuksia. Yhtenä päivänä alkaen jo kolmelta, toisen neljältä. Töistä tulee lähdettyä ajoissa. Lisäksi tulee sovittua lenkkejä, kahveja sun muuta.

Siinä ainakin joitain hyvän mielen tuojia. Vaikka mulla on tänä vuonna vain yksi avustaja, on meillä kaksistaan todella hauskaa! Kyllähän käsiä välillä tarvittaisiin enemmän, mutta toisaalta kaksistaan on helppoa, kun on niin samanlaiset toimintavat. Nähdään avustajan kanssa myös vapaa-ajalla.

Ai niin siis tärkeimpänä työkaverit! Ne liittyvätkin noihin suurimpaan osaan ylläolevista asioista. Hyvästä työyhteisöstä saa paljon voimia työhön.