Yhteistyö vanhempien kanssa

On tää semmonen työ, että koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Sitä saa mitä tulee.

Tuon viime viikon kaamean torstain jälkeen oli taas erittäin hyvin sujuva ja rauhallinen perjantai. Tällä viikolla vaihtelevasti kaikenlaista. Nyt kiireisenä pitää hojksit ja se, että pitää oikeasti jo miettiä mitä tässä nyt syksyn aikana tehdään, pidempiä tavoitteita. Ensimmäiset englannin sanakokeet oli oppilaille ja ens viikolla ekat kunnon kokeet, matikan kokeet. Meneillään on myös erilaisia integraation suunnitteluja yleisopetuksen luokkaan, jotka vaatii omat järjestelynsä. Ne on vasta alkutekijöissä.

Tässä syksyllä oon miettinyt, että tässä työssä yhteistyö vanhempien kanssa on muodostunut äärimmäisen tärkeäksi. Aiemmin ei ollut kovin kirkkaana mielessä mitä se tarkoittaa, mutta tällä hetkellä tätä:

Vanhempainillat
Tietysti tavalliset vanhempainillat syksyllä ja keväällä. Tämän lisäksi mahdollisesti muita vanhempainiltoja, jos tulee esimerkiksi joku sellainen projekti, joka velvoittaa kodit aktiivisesti mukaan toimintaan. Vielä en tiedä, lähdetäänkö sellaista viemään eteenpäin.

Hojks-palaverit
Tällä viikolla alkoi hojks-palaverit. Oon kutsunut niihin melkein aina myös oppilaan mukaan. Täytyy sanoa, että nämä hojks-palaverit tempaisen ihan hihasta: ei ole mitään hajua, miten muut nämä palaverit hoitavat. Ja tuntuu ettei ole ollut aikaa keskustella kenenkään kanssa aiheesta. Onko yleistä, että oppilaat ovat mukana palavereissa? Vai harvinaista jos eivät ole? Tammi-helmikuussa on sitten tiedossa hojksien päivitys.


Wilma-viestit
Luen joka aamu ennen oppituntien alkua wilman, yleensä myös koulupäivän aikana ja päivän päätteeksi istun kunnon toviksi wilman ääreen. Ensinnäkin viestittelen kaikista yhteisistä asioista yleisiä viestejä. Toiseksi viestittelen tosi paljon vanhempien kanssa juuri heidän lapseensa liittyvistä asioista. Kolmanneksi merkitsen wilmaan jokaisen oppilaan kohdalle jokaisesta oppitunnista miten se on kulunut. Siis parhaimmillaan 45 eri kohtaa!

Kuulostaa välillä älyttömältä tuo jokaisesta tunnista vanhemmille viestyttely ja jotkut ovatkin kysyneet, onko tarpeellista. On. Ehdottomasti tämän luokan kanssa. Merkitsen oppitunnin kohdalle aina mikä tunti on ollut kyseessä ja merkkaan tunnin "vihreäksi", jos se on mennyt hyvin. Usein kirjotan perään myös kommentin tyyliin "viittasit ja keskityit hienosti tehtäviin" tai "laskit ahkerasti ja itsenäisesti matikan laskuja". Merkitsen sinne myös, jos oon joutunut poistamaan luokasta tai oppilas on häirinnyt tuntia. Pyrin laittamaan varsinkin näihin häiriökohtiin aina selityksen kuten "sinun oli vaikea keskittyä englannin tunnilla, huutelit muille". Kirjoitan sinne ylös myös aina, jos toiseen on käyty fyysisesti kiinni. Jos tulee pitempää asiaa, lähetän siitä vielä erillisen viestin.

Puhelut
Monet asiat vain on paljon helpompi hoitaa puhelimella soittamalla. Varsinkin jos on jotain erityisen ikävää, niin puhelun kautta tuntuu saavan paremman kontaktin, myöskin vanhempi voi aina kysyä lisää tilanteesta. Joskus työpäivän aikana tulee kerättyä ihan listaa, keille kaikille vanhemmille pitää päivän päätteeksi soittaa ja mistä asioista. Mieluummin soitan liian herkästi kuin jätän soittamatta.

En ole antanut vanhemmille oman puhelimen numeroani enkä anna. Yhteen tällaiseen tiedusteluun vastasin, että valitettavasti minulla ei ole työpuhelinta. Oon painottanut vanhemmille, että wilman kautta voi aina jättää soittopyynnön. Soittelen päivän päätteeksi puhelut koulun laskuun niin kuin pitääkin. Vapaa-ajalla en ole töissä.

Palkitseminen kotona
Usean oppilaan kohdalla on käytössä palkitsemisjärjestelmä. Se toimii niin, että koulussa oppilas saa "palautteen" käytöksestä tai toiminnasta ja palkinnon saa kotona. Esimerkiksi oppilas voi saada helmen jokaisesta tunnista, jolloin hänellä on taululla liikennemerkissä pelkkää vihreää. Jos helmiä kerääntyy viikon aikana 10, saa lapsi palkinnon kotona, jonka vanhemmat ja lapsi ovat sopineet. Tai niin, että vanhemmat katsovat kotona kuinka monta vihreää wilma-merkintää oppilaalle tulee, ja palkitsevat oppilasta sen mukaan kotona.


Yhteistyön sujumisesta
Täytyy sanoa, että oon erittäin onnellinen: vanhemmat ovat erittäin yhteistyöhaluisia! Ainoastaan yhden oppilaan vanhempien kanssa yhteistyö on pulmallisempaa. Kaiken kaikkiaan tämä erityisluokanopettajan työ on niin paljon helpompaa vanhempien kanssa tehtävän onnistuneen yhteistyön takia. Sillä mulla menee joka työpäivä tähän yhteistyöhön aikaa 30-60 minuuttia, joinakin päivinä enemmän. Ite koen myös, että vanhemmat arvostavat sitä hyvin paljon, että pidän tiiviisti yhteyttä. Ja se taas entisestään helpottaa mun työtä!