sunnuntai 26. elokuuta 2012

Oikeasti ihan leppoisaa

Oikeasti on kyllä ollut tosi leppoisa tämä syksyn aloitus. Oman luokan tunnit pyörii vaikka kuinka extempore, vieraitten tunneissa on vielä vähän alkukankeutta. Mutta kyllä nekin siitä.

Mulla on ollut nyt paljon sijaisia avustajana ja osan aikaa oon ollut ilman avustajaa. Ja mitä on tapahtunut? Kun viimeksi mietin, että kuinka käy kun on vain yksi avustaja, niin nyt ei oo ollu mitään pulmaa edes niillä tunneilla, kun ei ole ollut ainuttakaan avustajaa! Oon käynyt jopa pari kertaa sellaisilla tunneilla tietokoneella tekemässä jonkun pienen homman. Yleensä ei voi hetkeksikään herpaantua luokassa tekemään muuta tai homma menee pläskiksi. On kyllä semmonen olo, että kyllä sitä varmaan joku muu luokka kipeämmin tarvii sitä avustajaa. Ainakin näillä näkymin.

Hitaasti on syksy alkanut, en nimittäin nyt ole tehnyt ylipitkiä päiviä. Vanhemmille on viestit kirjoittamatta, makekot tarkistamatta, poissaolot merkitsemättä, lukujärjestys tekemättä, tunnit suunnittelematta... Mutta opettelen elämään keskeneräisten hommien keskellä. Työt kun ei tekemällä lopu. Huomennakin olen 8h töissä ja teen sen minkä ehdin.

Viikonloppuisin ehtii hyvin hengähtämään viime vuoteen verrattuna. Kun nyt toisena vuotena helpottaa jo näin paljon, niin paljonko helpottaa kolmantena tai kenties viidentenä, kymmenentenä vuotena? Tietty hektisyys ja kiireen tuntu varmaan aina vähän liittyy tähän työhön, mutta yritän päästä sen kanssa hyvään tasapainoon. Se on tämän toisen opettajavuoteni tavoite. Viime vuonna yritin vain selvitä töistä keinolla millä hyvänsä.

3 kommenttia:

  1. Huh, voispa sanoa samaa. Yli 10 vuotta uraa takana, eikä helpotusta näy. Luonnekysymys tämäkin on pitkälti. Itse en voi elää keskeneräisten töiden kanssa ollenkaan ja niin kuin sanoit, työt eivät tekemällä lopu. Aina on jotain, minkä voi tehdä uudestaan ja paremmin tai reilusti etukäteen. Mitenköhän sitä oppisi rauhoittumaan ;).

    VastaaPoista
  2. Kuule, helpottaa todella paljon, viiden vuoden jälkeen aikaa alkaa olla jo paljon muuhunkin, 10 vuoden jälkeen sitä on jo todella paljon ja 20 vuoden jälkeen tunnit voi suunnitella edellisen tunnin lopussa ja vääntää sit vain tarvittavat Notebookit tms.

    Tuttava oli sitä mieltä, että avustajasta on monesti vain haittaa, kun sitäkin pitää vahata koko ajan ja parempi on olla luokassa vain itsekseen.

    Tsemppiä syksyyn!

    VastaaPoista
  3. Fanny oon huomannutkin tuota samaa koululla: pitkään töitä tehneet jotkut opettajat tekevät edelleen älyttömän pitkiä päiviä. Taitaa tosiaan olla luonnekysymys. :)

    Pauska, lohdullisen kuuloista, tuohon pyrin!

    VastaaPoista