Elämää syysloman jälkeen.

Jee! Hyvä fiilis loman jälkeen. Kyllä jaksoi taas innolla palata töihin. Kaiken lisäksi ekalla viikolla oli muutamat oppilaat välillä poissa koulustakin, niin voi autuus sitä rauhaa ja hiljaisuutta! Muutenkin oppilaat (tai me aikuiset) oltiin hyvin levänneen oloisia. Oli mukava palata koulutyöhön, kun se sujui niin hyvin.

Ennen syyslomaa oli kuitenkin aikamoista härdelliä. Sen seurauksena heti loman jälkeen panostettiin ei-tiedollisiin tavoitteisiin. Käytiin läpi hyviä tapoja: Mitä sellaiset oikein voi olla? Miksi ihmeessä sellaisia pitäisi noudattaa? Pidettiin myös KiVa-tunnit, jossa oli aiheena tunteet. Juteltiin tunteista pari tuntia. Se tuntui toisaalta tosi hyvältä, vaikka yhtä sun toista piti komentaa vähän väliä poistumaan luokasta. Kuitenkin oppilaat toivat esiin hyvin arkoja asioita liittyen kuolemaan ja aikuisten ihmisten riitoihin. Tuntui pelottavalta tajuta, millaisena lapsi voi sellaiset asiat kokea.

KiVa-materiaalissa on hyvät tunnekortit, pärstänkuvia erilaisista tunteista. Oppilaiden huomio kiinnittyy silloin helpommin just siihen, mitä ollaan käsittelemässä. Tunnin aikana mm.

• mietittiin millaisia erilaisia tunteita on olemassa
• mikä tunne missäkin kuvassa oli
• koska tällainen tunne voi tulla?
• miksi on hyvä tunnistaa tunteita?
• harjoiteltiin näyttelemällä eri tunteita
• luin kirjasta saman pienen pätkän eri tunnetilalla - arvattiin mikä tunne oli kyseessä
• mitä voi tehdä, jos huomaa kaverilla tällaisen tunteen?
• mitä teki kun oli viimeksi tosi vihainen?
• mitä voi tehdä, jos suututtaa tosi kovasti?
• luin pienen tarinan ja oppilaat saivat kertoa, mitä tunteita siinä oleva henkilö kenties tunsi ja miksi
• mietittiin luokassa tapahtuneita tilanteita, miltä eri henkilöistä siinä saattoi tuntua
• mietittiin, että samassa tilanteessa eri ihmisistä voi tuntua erilaiselta

Pitäisi edelleen jatkaa aihetta. Tuntuu vaan, että monet tällaiset hyödylliset pläjäykset jää yksittäisiksi täsmäiskuiksi sinne tänne. Kouluarki tuntuu paahtavan niin kauheeta vauhtia eteenpäin, että välillä pitää muistaa pysähtyä miettimään, että mikäs tässä nyt olikaan oikeasti tärkeää.

Tärkeää kun monen kohdalla on jokin ihan muu kuin ne matikan laskut sivulla 78.

Mutta hyvillä fiiliksillä eteenpäin. Tänään lähdin töistä jo neljältä! En oo kertaakaan lähtenyt niin aikaisin, ellei oo ollut joku aivan pakottava meno. Uskomatonta, lähteä jo neljältä töistä... Mitä kaikkea tässä ehtii ennen joulua vielä tapahtuakaan!