Oon vältellyt blogiani. Pitäisi kai olla nyt rentoa lomaa? Iltaisin pyörii työjutut mielessä. Ahdistavasti. Haluaisin niistä eroon. Ja tää blogikin liittyy työasioihin, joitten ajattelemista oon yrittänyt vältellä. On epäfiilis.
Loman alkaessa oli tunnelmat katossa. Tuntui, että on ollut oikein hyvä syksy. Paljon on menty eteenpäin. Työrauhaa ja koululaisena toimimista on harjoiteltu. Ite on oppinut paljon, tosin paljon on opittavaakin. Haluaisin enemmän huomata asioita, mitä luokassa tapahtuu. Sitä on kai niin sokea, kun samalla yrittää opettaa.
Mikä ahdistaa? Oman luokan opetus ei. Mielessä on ajatuksia keväälle. Superpanostusta omien tarinoiden kirjoittamiseen ja luetun ymmärtämiseen. Hommasin kunnon matskutkin joulukuun lopussa valmiiksi, että nyt tammikuussa on helppo aloittaa.
Mua jostain syystä ahdistaa eniten musiikin opetus. Vaikka senhän piti olla mun vahvuus! Ja ehkä siksi ahdistaakin. Ja mulla on sitä niin monta tuntia viikossa. Ja niin erilaisille ryhmille. Yhden porukan kanssa ollaan lopulta ajauduttu pääasiassa laulamaan. Tai no okei, on soitettukin. Muutamat kitaraa, pari pianoa. Ja no rytmisoittimia. Ja oli kolme tuntia kantelettakin. Periaatteessa vähän kansanmusiikistakin, kuunneltiinkin ja selitin. Se on perjantain vipa tunti ja oon silloin usein väsynyt, eikä oo jaksanut välttämättä kehitellä mitään erityisen hienoa tunnille. Joskus sen tunnin jälkeen on tosi hyvä fiilis, usein yhtä väsynyt kuin tuntia aloittaessa.
Onneksi just viimeisinä työpäivinä juttelin tästä kollegan kanssa, joka tuntee porukkaa. Sain purkaa ahdistusta ja sain joitakin ideoita. Mistä vaan löytyy aika kaikkeen valmisteluun? Ja mistä löytyy aika siihen, että saisin ohjaajille selitettyä, mitä tehdä? Jos vaikka harjoitellaan biisiä useassa eri ryhmässä ja ohjaajat on ohjaamassa osaa ryhmiä.
Mulla oli kyllä videospektaakkelisuunnitelma tälle kevään ekalle tunnille. Ei taida onnistua, menin nimittäin tiputtamaan ja hajottamaan videotykin toisiksi vipana työpäivänä ennen joululomaa! Kaiken lisäksi se oli ihan uusi, muutaman viikon vanha... No, uusi vuosi - uudet rahat, eikös?
Aattelin nyt välttelyn sijaan tehdä hetken töitä, josko se helpottaisi oloa. Maanantai omien oppilaitten kanssa nyt sujuu ekstempore vaikka päällä seisten, ei siinä mitään. Mutta jos kirjoittais ihan selkeesti itelleen ylös, mikä itteä niin vaivaa tuossa yhdessä tunnissa. Ja mitä niille asioille vois tehdä.
Muuten en oo mitään työasioita tehnyt minuuttiakaan lomalla. En halua avata edes Opettaja-lehteä. Ja kyllä tää lomailulta on tuntunutkin. Kun vain pääsisi eroon jokailtaisesta työasioiden miettimisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti