Huh, tänään on kyllä ollut pitkä päivä ja vielä illalla pakko tehdä juttuja valmiiksi. Ensin 10 tuntia koululla...
Veso-päivänä oli nyt kaikenlaista ohjelmaa ja sen lisäksi koitin laittaa luokkaa valmiiksi. Kouluohjaajakin oli apuna, mutta eipä hällä riittänyt työtunteja juuri mitenkään. Niinpä sitten opettaja puuhailee yötä myöden, koska siinä työssä ei tunteja lasketa... Vai miten se oli? Kaapit pitäisi järjestää luokassa, sieltä löytyy vaikka mitä, mutta toisaalta sieltä ei meinaa löytää mitään. Se jääköön myöhemmäksi, kun nyt pääsee ensin arkeen kiinni.
Tänään keskeistä olikin miettiä huomista. Toisaalta taas juuri se oli vaikeaa, kun ei yhtään tiedä millaisia tulevat oppilaat on. Voiko niiden kanssa tehdä suunnittelemiani tutustumisleikkejä? Monta muttaa on mielessä. Jonkinlaisen istumajärjestyksen tein luokkaan pikaisen hojksien selauksen perusteella. Katotaan kuinka käy.
Hienoa on se, että meillä koulun uusilla opettajilla on mentorit. Aivan mahtavaa! Varsinkin kun oman mentorin kanssa jutut tuntuivat menevän oikein hyvin yksiin. Vaikka on hirveästi kaikkea uutta, on koko ajan turvallinen olo. Kyllä hommat hoituu. Työyhteisössä on ollut oikein hyvä olla. Arjessahan sitten tarkemmin näkee millainen se todella on. Tuntuu kuitenkin siltä, että arvostetaan, pidetään huolta. Nähdään tärkeänä positiivinen ilmapiiri. Ehkä nyt elää jossain pilvessä, voiko näin hyvältä tuntuvaa koulua ollakaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti